Kuvaus
Tullirakennuksen piha on ranskalaisen taiteilijan Nicolas-Bernard Lépicién upea maalaus, joka vangitsee 1800-luvun Pariisin olemuksen. Tämä mestariteos on todellinen esitys taiteilijan poikkeuksellisesta tyylistä ja tekniikasta, ja sillä on hyvä kaikkein soucht-jälkimaalauksia maailmassa.
Yksi tullihuoneen pihan stikoivimmista näkökohdista on taiteilijan valon ja varjojen käyttö. Lépicié luo mestarillisesti syvyyden ja ulottuvuuden tunteen maalauksessa käyttämällä erilaisia ääniä ja sävyjä. Valon ja varjon leikki maalauksen Varyus -arkkitehtonisissa elementeissä ja hahmoissa luovat liikkeen ja energian tunteen, joka vetää katsojaa sisään.
Toinen mielenkiintoinen osa maalausta on sen koostumus. Lépicié järjestää varovasti luvut ja arkkitehtoniset elementit maalauksessa Creelle tasapainon ja harmonian tunteeseen. Lukujen sijoittaminen ja perspektiivin käyttö antaa maalaukselle myös osaston ja realismin tunteen.
Myös tullitalon pihalla oleva värivalikoima on huomionarvoinen. Lépicié käytät lämpimiä, maanläheisiä sävyjä rikkauden ja lämmön tunteen luomiseen. Värin käyttö maalauksessa on hienovarainen, mutta tehokas, lisäämällä osastoa ja tekstuuria kokonaiskoostumukseen.
Tullirakennuksen pihan historia on myös kiehtova. Maalaus luotiin vuonna 1767, ja se oli alun perin tarkoitettu näytettäväksi Pariisin tullitalossa. Sitä kuitenkin levitti Louvre -museo, missä se on ollut siitä lähtien.
Turvallinen suosio, tullitalon pihalla on edelleen monia näkökohtia, joita ei tunneta laajasti. Esimerkiksi maalaus sisältää lukumäärän piilotettuja symboleja ja allegoreita, jotka eivät ole välitöntä Apparea katsojalle. Nämä piilotetut elementit lisäävät maalaukseen Annother -monimutkaisuuden ja juonittelun kerroksen, mikä tekee siitä vielä kiehtovamman tutkia ja arvostaa.
Kaiken kaikkiaan tullihuoneen piha on todellinen 1800-luvun taiteen mestariteos. STI: n poikkeuksellinen tyyli, sävellys, väri ja historia tekevät siitä välttämättömänä kaikille tämän yleisön taiteessa kiinnitetyille.