Kuvaus
Edouard Manet Olympia -maalaus on yhdeksästoista vuosisadan ranskalaisen taiteen mestariteos. Tämä teos luotiin vuonna 1863, ja se on yksi taiteilijan tärkeimmistä teoksista. Maalaus näyttää alastoman naisen, makaa sängyllä, katsomalla suoraan katsojaa. Malli on prostituoitu ja maalaus aiheutti aikaansa suuren skandaalin teeman ja tyylinsä vuoksi.
Manetin taiteelliselle tyylille on ominaista hänen realismi ja hänen hylkääminen perinteisistä maalaustekniikoista. Olympiassa Manet rikkoutuu akateemisen maalauksen perinteiden kanssa ja käyttää suorempaa ja yksinkertaisempaa tyyliä. Naisen luku on luonnollisesti edustettuna ilman idealisointia tai koristeita.
Maalauksen koostumus on erittäin mielenkiintoinen. Naisen hahmo vie kuvan keskustan ja hänen suoran ilmeensä kohti katsojaa luovat läheisyyden ja provokaation tunteen. Tumma tausta ja pehmeä valaistus korostavat vielä enemmän mallin paljaat hahmot.
Väri on toinen tärkeä osa teoksia. Manet käyttää rajoitettua värivalikoimaa, harmaalla, valkoisella ja mustalla sävyllä. Värin käyttö on erittäin tehokasta mysteerin ja aistillisuuden ilmapiirin luomiseksi.
Maalauksen historia on kiehtovaa. Olympia hylättiin Pariisin hallissa vuonna 1865 hänen teeman ja tyylinsä vuoksi. Teos oli kuitenkin esillä Designaese -salissa ja siitä tuli kritiikin ja yleisön menestys. Maalauksella oli suuri vaikutus taidehistoriaan ja siitä tuli impressionistisen liikkeen kuvake.
Viimeinkin yksi maalauksen vähemmän tunnetuista näkökohdista on se, että Manet on inspiroinut Tiziano -peilin Venus -työstä olympian luomiseksi. Manet kuitenkin muutti Venuksen idealisoidun hahmon todelliseksi ja nykyaikaiseksi naiseksi, joka aiheutti hänen aikansa suuren skandaalin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Olympia de Edouard Manet on yhdeksästoista vuosisadan ranskalaisen taiteen mestariteos. Hänen realistinen tyylinsä ja provosoiva teema tekevät hänestä ainutlaatuisen ja kiehtovan työn. Koostumus, väri ja maalauksen historia ovat näkökohtia, jotka tekevät siitä vielä mielenkiintoisemman ja merkityksellisemmän taidehistoriassa.