Kuvaus
Paavali Gauguinin Mahana ei Atuan maalaus (Jumalan päivä) on post -impressionistisen taiteen mestariteos, joka jatkaa katsojia tähän päivään saakka. Tämä taideteos luotiin vuonna 1894 taiteilijan oleskelun aikana Ranskan Polynesiassa.
Tämän maalauksen kohokohta on sen taiteellinen tyyli, joka on sekoitus primitiivisiä ja moderneja vaikutteita. Gauguin käytti yksinkertaistettuja muotoja ja litteitä värejä kuvan luomiseksi, joka näyttää melkein abstraktiin. Maalauksen koostumus on erittäin mielenkiintoinen, kun ihmisen ja eläinhahmot ovat kietoutuneet rituaalitanssiin keskushahmon ympärillä, jonka uskotaan edustavan Polynesian Godan kultaa.
Väri on toinen kiehtova osa maalausta. Gauguin käytti rikas ja elinvoimainen trooppisten värien paletti luomaan tunteen liiallisuuden ja elinvoiman. Lämpimät keltaiset, oranssit ja punaiset sävyt yhdistyvät tyylikkäimpien ja vihreimpien sävyjen kanssa kuvan, joka on sekä elinvoimainen että rauhallinen.
Maalauksen takana oleva tarina on myös kiehtova. Gauguin kiehtoi polynesialaista kulttuuria, ja paikalliset perinteet ja myyttit inspiroivat hänen taideteoksensa. Maalaus luotiin vaikean ajanjakson aikana taiteilijan elämässä, kun hän taisteli köyhyyttä ja sairauksia, ja uskotaan heijastavan hänen halua paeta todellisuutta ja upottaa itsensä fantasian ja unelman maailmaan.
Tässä maalauksessa on monia vähän tunnettuja näkökohtia, jotka tekevät siitä vielä mielenkiintoisemman. Esimerkiksi uskotaan, että Gauguin käytti paikallisia malleja maalauksen hahmojen luomiseen ja että jotkut heistä olivat lapsia. On myös huhuttu, että taiteilija käytti epätavanomaisia tekniikoita tekstuurin ja helpotusvaikutuksen luomiseen maalaukseen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Paul Gauguin ei ole Mahana -maalaus on kiehtova taideteos, joka yhdistää primitiiviset ja modernit elementit luomaan sekä elinvoimainen että rauhallinen. Maalauksen takana oleva koostumus, väri ja historia ovat kaikki mielenkiintoisia näkökohtia, jotka tekevät siitä opiskelua ja ihailua.