Kuvaus
Omakuva, jolla on alempi päämaalaus Egon Schiele, on teos, joka kiinnittää huomiota sen ainutlaatuiseen taiteelliseen tyyliin ja dramaattiseen koostumukseensa. Schielelle, yhdelle itävaltalaisen ekspressionismin eksponenteista, on ominaista kulmaviivojen ja vääristyneiden muotojen käyttö, jotka heijastavat heidän muotokuviensa emotionaalista voimakkuutta.
Tässä maalauksessa Schiele edustaa itseään päänsä alas, mikä viittaa itsehavaimen ja melankolian tunteeseen. Koostumus on symmetrinen ja tasapainoinen, mutta taiteilijan asema ja hänen ilmeensä luovat jännityksen ja ahdistuksen tunteen.
Väri on myös mielenkiintoinen osa tätä työtä. Schiele käyttää tummia ja kauheita sävyjä, kuten ruskeaa ja vihreää, synkkän ja melankolisen ilmapiirin luomiseen. Se käyttää kuitenkin myös kirkkaampia kosketuksia, kuten punainen ja keltainen, tiettyjen maalien ja kontrastin luomiseen.
Maalauksen historia on myös kiehtovaa. Schiele maalasi hänet vuonna 1912, kun hän oli vasta 22 -vuotias, ja uskotaan, että hän oli yksi ensimmäisistä tekemästään itsevalikoimasta. Wienin Leopold -museo osti teoksen vuonna 1954, ja se on ollut esillä lukuisissa taidenäyttelyissä maailmanlaajuisesti.
Hieman tunnettu osa maalausta on, että Schiele teki sen vankilassa säädyllisyyden syytöksistä. Teos heijastaa ahdistusta ja epävarmuutta, jonka taiteilija tunsi elämänsä tuolloin, mikä antaa hänelle vielä syvemmän ja liikkuvamman merkityksen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että itsekaasi, jossa on alempi pään Teoksen takana oleva tarina ja sen vähän tunnettuja näkökohtia tekevät siitä vielä mielenkiintoisemman ja merkittävämman.