Kuvaus
Raphaelin Galatean riemuvoitto, noin vuonna 1512 Villa Farnesinaa varten Roomaan tehty fresko, kuvaa nereidi Galatean myöhempää hetkeä: hänet nähdään voittoisasti simpukankuorista rakennetussa vaunussa, jota delfiinit vetävät.
Kreikkalaisessa mytologiassa Galatea (nimi merkitsee ”maidonvalkoista”) on merenneito, nereidi. Hän esiintyi joissakin muissakin antiikin kreikkalaisissa kertomuksissa, mutta Galatean ja Aciksen tarina ilmestyi ensi kerran Ovidiuksen Muodonmuutoksissa. Galatea rakastuu Acikseen, kauniiseen kuolevaiseen paimeneen, joka on metsänjumala Faunin ja Symaethis-joen nymfin poika. Vaikka hänen sydämensä kuuluu Acikselle, Galateaa tavoittelee myös sisilialainen kyklooppi Polyphemos. Polyphemos raivostuu Galatean ja Aciksen suhteesta ja iskee Acista kivellä, surmaten hänet heti. Silloin kivestä pulppuaa verta, ja surun murtama Galatea muuttaa Aciksen veren Sisilian Acis-joeksi, missä hänet kuolemattomana henkenä ikuistetaan.
Vaikka fresko on saanut innoituksensa Aciksen ja Galatean tarinasta, Raphael ei ole valinnut kohtausta, jossa onneton rakastavaispari esiintyisi yhdessä. Sen sijaan hän on kuvannut Galatean apoteoosissa, eli hetkessä, jossa hän kuoleman jälkeen kohoaisi liittymään täysin jumalallisiin olentoihin palkkioksi kärsivällisyydestään ja siitä sitkeydestä, jolla hän kesti elämänsä koettelemukset ja vastoinkäymiset.
Maalauskokonaisuuden vasemmassa reunassa triton, puoliksi ihminen ja puoliksi kala, sieppaa merennymfin, kun taas toinen puhaltaa simpukkatorveen. Teos on saanut vaikutteita Polizianon La Giostra -runosta (”turnajaiset”), jonka kirjoittaja oli Medicien, Firenzen hallitsevan suvun, kasvattaja ja aikansa merkittävimpiä koko Euroopan tunnettuja oppineita. Hän oli aloittanut La Giostran kirjoittamisen Giuliano de’ Medicin vuonna 1475 turnajaisissa saavuttaman voiton kunniaksi. Hän jätti sen kesken kolme vuotta myöhemmin Pazzi-salaliiton jälkeen, kun Pazzi-suku yritti syöstä Medicit vallasta Firenzessä; tuossa hyökkäyksessä Giuliano puukotettiin kuoliaaksi kaupungin tuomiokirkon päämessun aikana. Poliziano pelasti Giulianon veljen Lorenzon hengen sulkemalla hänet tuomiokirkon sakaristoon.
Raphaelin freskon tilasi Villa Farnesinaa varten Agostino Chigi, suunnattoman varakas sienalainen pankkiiri, joka toimi paavi Julius II:n rahastonhoitajana. Hän rakennutti huvilan Rooman Trastevereen Baldassarre Peruzzilla vuosina 1506–1510. Farnese-suku osti sen vuonna 1577; sen jäseniin kuuluivat paavi Paavali III ja Elisabet Farnese, josta tuli Espanjan kuningatar 1700-luvun alussa. Rakennus, jonka tärkeimpänä vetonaulana on yhä Raphaelin fresko, on avoinna yleisölle.
Galatean riemuvoitto sijoittuu sijalle nro 20 kuuluisien maalausten listalla