Kuvaus
Henri Matissen luoma "André Derain", vuonna 1905, mestariteoksesta, on edustava esimerkki Fauvista -liikkeestä, jonka Matisse on yksi suurimmista eksponenteista. Tämä muotokuva, joka mittaa 43x60 cm, tarjoaa meille intiimin ja samalla elävän näkemyksen Derainista, joka on toinen erinomainen Fauvista -maalari ja intiimi Matissen ystävä. Teos heijastaa yhtä modernin taiteen hedelmällisimmistä ja innovatiivisimmista ajoista, jolloin taiteilijat yrittivät vapauttaa naturalististen siteidensä värin.
Ensi silmäyksellä muotokuvan kromaattinen rohkeus on kiistaton. Matisse käyttää voimakkaita ja vastakkaisia värejä, jotka siirtyvät pois mistä tahansa "realistisesta" muotokuvayrityksestä. Vihreät, keltaiset, punaiset ja siniset sävyt, jotka avautuvat kasvoilla ja koostumuksen taustalla, eivät ole kirjaimellinen esitys, vaan pikemminkin tunteiden ja energian tutkiminen, jonka taiteilija havaitsee mallissaan. Tässä väri ei seuraa luonnollisia muotoja, vaan sen ennustetaan vapaudella, jonka tavoitteena on vaikuttaa tarkkailijaan, joka on fauvismin erottuva ominaisuus.
Maalauksen koostumus on yhtä silmiinpistävä sen näennäisestä yksinkertaisuudesta, joka todella sisältää huolellisen kuvallisen rakennetyön. Derainille esitetään vakava ja mietiskelevä kasvo, jota korostaa vahvojen linjojen käyttö ja yksinkertaistettu, melkein geometrinen muoto. Nopean ja teksturoidun siveltimen tekniikka täyttää dynaamisuuden pinnan luomalla visuaalisen rytmin, joka ohjaa katsojaa työn läpi.
André Derainin hahmo, muodollisesti pukeutunut, on taustalla, joka ei yritä kuvata tiettyä tilaa, mutta toimii melkein kuin teatteriskenaario. Tämä tausta, voimakkaiden siveltimien ja rohkeiden värien kanssa, myötävaikuttaa hahmon dekontekstualisointiin asettamalla hänet ajattomaan ja universaaliseen ulottuvuuteen.
Tämän kappaleen avulla Matisse osoittaa kykynsä ylittää pelkkä fyysinen esitys ja päästä aiheen emotionaaliseen ja psykologiseen olemukseen. Muotokuva ei ole vain todistus ystävyydestä ja toveruudesta kahden taiteilijan välillä, vaan myös fauvismin esteettisten ja filosofisten periaatteiden julistus: väri itsenäisenä ilmeisenä voimana, muotojen yksinkertaistaminen ja sisäisen totuuden etsiminen läpi läpi Kuvallisen eleen julkaisu.
"André Derainin muotokuva" herättää Matissen ja Derainin välisen visuaalisen keskustelun, samoin kuvatun aiheen ja katsojan välillä, osallistui suureen innovatiiviseen työhön, joka oli fauvismia. Teos ei vain kuolemattomana Derainia, vaan myös sijoittui kokeilun ja repeämäksi perinteisillä taiteellisilla normeilla. Matisse ei luonut ainutlaatuista kuvakielensä vain muotokuvan, vaan myös visuaalisen kokemuksen, joka on täynnä voimakkuutta, tunteita ja värejä, kutsuen meitä näkemään pinnan ulkopuolella ja tuntemaan taiteen muuntavan voiman.