Kuvaus
Venus on rakkauden jumalatar. Hän syntyi, kun hänen poikansa Kronos leikkasi Uranoksen sukuelimet irti ja heitti ne mereen. Taiteilija kuvaa hetkeä, jolloin jumalatar saapuu syntymänsä jälkeen Kythiran saarelle tuulen kuljettamana, kuten Homeros kuvailee. Homeros oli Botticellin teoksen kirjallinen lähde.
Venuksen syntymä on ainutlaatuinen mytologinen maalaus Firenzen renessanssiajalla ja ensimmäinen ei-uskonnollinen alastonkuva sitten klassisen antiikin. Maalaus kuuluu Sandro Botticellin 1480-luvulla maalaamien mytologisten teosten ryhmään. Hän maalasi ne palattuaan Roomasta, jossa hän oli tehnyt paavi Sixtus IV:lle kolme freskoa Sikstuksen kappeliin.
Muita mytologisia teoksia ovat Pallas ja kentauri (n. 1482, Uffizin galleria, Firenze), Venus ja Mars (1483, Lontoon National Gallery) ja Kevät (1484-6, Uffizin galleria). Näiden teosten tavoin Venuksen syntymä on yhä yksi Firenzen renessanssin merkittävimmistä aarteista. Kankaalle temperalla maalatussa teoksessa alaston jumalatar Venus seisoo maalla ja nousee merestä.
Teoksen tilasi Lorenzo de’ Medici (1449-92) Medici-suvusta. Hänen ympärilleen muodostunut quattrocenton humanistipiiri oli erityisen kiinnostunut klassisesta mytologiasta, ja teos on vanhojen myyttien elpymisen huipentuma humanistisen renessanssitaiteen kontekstissa. Maalaus on täydellinen esimerkki sellaisesta teoksesta, johon dominikaanimunkki Savonarola kohdisti 4 vuotta kestäneen kiihkeän jumalanpilkkaa ja kevytmielisyyttä vastustaneen kampanjansa. Maalaus selvisi ihmeen kaupalla munkin vuonna 1497 järjestämästä ”turhuuksien roviosta”. Tämä tapahtui siitä huolimatta, että sen kertomus on selvästi pakanallinen ja siinä esiintyy yksi varhaisimmista kokonaan alastomista naishahmoista sitten klassisen ajan.
Tämän hyvän onnen ansiosta voimme ihailla yhtä renessanssin parhaista maalauksista, jonka on tehnyt yksi varhaisrenessanssin tyylikkäimmistä taiteilijoista.
Venuksen syntymä on sijalla 14 kuuluisten maalausten listalla