Kuvaus
Teoksessa nähdään abstrakti tila, jossa suorakulmaisten lohkojen ryhmä täyttää sommitelman alemman kolmanneksen. Päällekkäin ja porrastetusti asetellut muodot tuovat mieleen mielikuvituksellisen arkkitehtuurin: mukana on matalia tilavuuksia, kapeita pystysuuntaisia elementtejä, esiin työntyviä vaaleita tasoja sekä pieniä hajallaan olevia osia, jotka ulottuvat kohti oikeaa reunaa. Tämän kokonaisuuden yläpuolella avautuu laaja, tumman harmaanvihreä alue, jonka katkaisee ainoastaan punertava kaistale yläreunassa. Oikeassa yläkulmassa, muista elementeistä erillään, leijuu soikea kiekko, joka muodostuu pienistä vaaleanpunaisista, oransseista, keltaisista ja violeteista ruuduista. Otsikko, Valittu paikka, ohjaa tulkitsemaan teosta poikkeuksellisena paikkana, joka rajautuu hiljaiseen, lähes leijuvaan maisemaan.
Kyse ei ole perinteisessä mielessä kertovasta kohtauksesta, vaan visuaalisesta pohdinnasta paikan rakentumisesta. Alempi ryhmä voidaan nähdä abstraktina asutuksena tai arkkitehtuurina, joka on pelkistetty olennaisimpiin osatekijöihinsä: moduuleihin, pylväisiin, tasanteisiin ja seinänkatkelmiin. Ympäröivä tila ei kuvaa mitään tiettyä maantieteellistä aluetta, vaan toimii avoimena tilana, jossa tämä pieni rakennettu ydin saa poikkeuksellisen merkityksen. Tässä yhteydessä otsikko ei nimeä kaupunkia tai kartalta tunnistettavaa paikkaa, vaan ehdottaa tilallista ja käsitteellistä ajatusta: valittua paikkaa, joka erottuu ympäröivästä tyhjyydestä ja saa merkityksensä omasta sijainnistaan.
Elementtien välinen suhde synnyttää runollisen kuvaston. Arkkitehtoninen kokonaisuus tiivistää suojan, asutuksen tai rajan ajatuksen, kun taas suuri tumma tausta korostaa sen eristyneisyyttä. Ruudutettu kiekko toimii leijuvana vastapainona: sen säännölliset ruudut ja valoisa väriskaala tuovat mukaan värillisen merkin, jonka voi tulkita taivaalliseksi merkiksi, kaukaiseksi esineeksi tai puhtaasti kuvitteelliseksi muodoksi. Teos pitää tämän elementin erillään kaikista kirjaimellisista selityksistä ja muuttaa sen alempaa massaa tasapainottavaksi läsnäoloksi. Näiden kahden navan — maanpäällisen rakenteen ja leijuvan kiekon — välinen etäisyys kannustaa pohtimaan mietiskelevästi suuntautumista, etäisyyttä ja kuulumista.
Pystysuuntainen sommitelma perustuu epäsymmetriseen ja tarkoin harkittuun asetteluun. Visuaalinen paino keskittyy alaosaan, jossa jalustan vaakasuorat linjat ja suorakulmioiden kerrostuma luovat vakautta, mutta pystysuuntaiset elementit tuovat mukaan taukoja ja nousuja, jotka estävät jäykkyyden. Laaja tyhjä tila ohjaa katseen ylöspäin ja antaa oikealla olevan kiekon toimia toissijaisena katseenvangitsijana. Tummat ääriviivat, päällekkäiset tasot ja modulaarinen sirpaleisuus luovat syvyyttä turvautumatta tavanomaiseen perspektiiviin. Harmaanvihreää ja punaruskeaa vasten pienet vaaleanpunaiset, oranssit, keltaiset ja violetit korostukset saavat lähes hohtavan intensiteetin. Yläosan punainen vyöhyke täydentää väritasapainoa ja luo jännitteen yläosan ja maanläheisen alaosan välille.
Teoksessa Valittu paikkaPaul Klee lähestyy tilan runollista rakentamista geometristen merkkien, ilmaisuvoimaisen värin ja symbolisen monitulkintaisuuden avulla. Arkkitehtuuri ei näyttäydy teknisenä kuvauksena, vaan muotojen kielenä, joka voi viitata samanaikaisesti maisemaan, asutukseen ja ajatteluun. Kohtaus kutsuu tarkastelemaan, kuinka muutamat lohkot muuttavat tyhjän alueen paikaksi ja kuinka ruudullinen kiekko laajentaa tilan kuvitteelliseen ulottuvuuteen. Kannattaa pysähtyä tarkastelemaan kahden keskittymän välimatkaa: siinä, niitä erottavassa tyhjyydessä, maalaus muuntaa muotojen ryhmittymän avoimeksi, arvoitukselliseksi ja huolellisesti tasapainotetuksi näkymäksi.
Onko sinulla kysyttävää öljymaalausjäljennöksistämme? Katso usein kysytyt kysymykset.