Kuvaus
Maalauksen hallitseva aihe on lihallinen nautinto. Eräällä alueella joukko alastomia hahmoja kietoutuu toisiinsa näykkiessään jättimäistä, mehukasta mansikkaa.
Hieronymus Boschin paneelimaalaus pohtii maallisen houkutuksen vaaroja ja sisältää monia kiinnostavia viittauksia. Yhden erikoisimmista niistä löysi yliopisto-opiskelija vuonna 2014.
Teoksen vasemmassa alakulmassa jonkun selkään tatuoituna näkyy nuottikirjoitusta. Nuotit muunnettiin nykyiseen nuottikirjoitusjärjestelmään, ja nyt sävelmän voi kuulla.
Hieronymus Boschin triptyykistä kirjoittaminen on yritys kuvailla kuvaamatonta ja tulkita tulkitsematonta: mielettömyyttä hipova tehtävä. Joitakin seikkoja voidaan kuitenkin todeta varmasti.
Maalauksen kuvaili ensimmäisen kerran vuonna 1517 italialainen kronikoitsija Antonio de Beatis, joka näki sen Brysselissä Nassau’n kreivien palatsissa. Siksi sitä voidaan pitää tilaustyönä. Kreivien merkittävä poliittinen asema Burgundin Alankomaissa teki palatsista tärkeiden diplomaattisten vastaanottojen näyttämön, ja teoksen on täytynyt herättää yleisössä jonkinlaista huomiota, sillä siitä tehtiin jäljennöksiä sekä maalauksina että kuvakudoksina taiteilijan kuoleman jälkeen vuonna 1516.
Voimme siis olettaa, että Boschin ihmisjoukon outo kuvasto oli aikalaisyleisölle jollakin tapaa viehättävää tai merkityksellistä. Euroopassa vallitsi uskonnollisen elämän taantumisen aika, ja Alankomaissa koettiin kapitalismin ensimerkit ammattikuntien lakkauttamisen jälkeen. Teos onkin usein tulkittu varoitukseksi lihallisesta ja maallisesta nautiskelusta, mutta tällainen tarkoitus vaikuttaa varsin arkiselta, kun otetaan huomioon teoksen erittäin symbolinen ja ilmeikkään yksityiskohtainen mestarillinen toteutus. Teoksen täsmällisestä merkityksestä vallitsee itse asiassa hyvin vähän yksimielisyyttä.
Maalaus on todellisuudessa luomista ja kadotusta kuvaava triptyykki, joka alkaa Aadamista ja Eevasta ja päättyy peilin kautta avautuvaan mielikuvitukselliseen helvettiin. Kukaan ei oikeastaan tiedä, miksi Bosch kuvitteli maailman juuri tällaiseksi.
Tästä omaperäisestä teoksesta, taiteilijasta ja hänen motiiveistaan toteuttaa näin voimakkaan sanoman sisältävä työ on esitetty monenlaisia arvailuja. Oliko Hieronymus Bosch alkemisti? Hänen alkemiaan liittyvien viittaustensa perusteella hänen arvioidaan ainakin tunteneen aihepiirin. Jos hän teki kemiallisia kokeita, se saattaisi osaltaan selittää maalauksen hallusinatorista vaikutelmaa.
Voidaan myös väittää, että hedelmät ja niiden liiallinen nauttiminen saattavat olla seksuaalisten tekojen vertauskuva. Sen sijaan, että taiteilija olisi esittänyt suoraan seksiä, Bosch maalasi alastomien hahmojen ja hedelmien kyltymättömät vietit sen sijaan, että olisi kuvannut ”syntisiä” tekoja.
Maallisten ilojen puutarha on sijalla 81 kuuluisten maalausten listalla