Kuvaus
Italialaisen taiteilijan Duccio di Buoninsegnan "sokean ihmisen parantaminen" (kohtaus 7) on varhaisen goottilaisen taiteen mestariteos. Teos, joka mittaa 45 x 47 cm, on osa Maestàn kuuluisaa alttaritaulua, joka vastaa Sienan katedraalista vuonna 1308.
Duccion taiteelliselle tyylille on ominaista sen herkkyys ja hienosäätö, ja tämä maalaus ei ole poikkeus. Koostumus on tasapainoinen ja harmoninen, kiinnittäen voimakasta huomiota yksityiskohtiin ja ihmisen anatomiaan. Väri on pehmeä ja kirkas, ja siinä on pastellisävyjen paletti, jotka heijastavat valoa hienovarainen ja mielenkiintoinen.
Maalausta edustava tarina on Jeesuksen Jerichon sokean paraneminen, ihme, joka on Pyhän Luken evankeliumissa. Duccio vangitsee hetken, jolloin Jeesus koskettaa sokean ihmisen silmiä, jotka saavat heti takaisin silmänsä. Taiteilija vangitsee mestarillisesti sokean hämmästyksen ja kiitollisuuden ilmaisun Jeesuksen rauhallisuudesta ja myötätunnosta.
Esteettisen kauneuden ja uskonnollisen arvon lisäksi tässä maalauksessa on vähemmän tunnettuja näkökohtia, jotka tekevät siitä vielä mielenkiintoisemman. Esimerkiksi uskotaan, että Duccio käytti innovatiivisia tekniikoita kankaiden ja kasvojen yksityiskohtien luomiseen katkoviivalla tekniikalla, jonka avulla hän antoi hänelle mahdollisuuden luoda valo- ja varjoinfektejä tarkkuudella, jota ei koskaan ole ennen nähty.
Yhteenvetona voidaan todeta, että "sokean ihmisen parantaminen" on varhaisen goottilaisen taiteen mestariteos, joka yhdistää hienon tekniikan herättävään tarinaan ja syvän uskonnollisen symbolismin. Se on pala, joka ansaitsee harkita huomiota ja ihailua paitsi sen kauneuden, myös sen historiallisen ja taiteellisen merkityksen vuoksi.