Kuvaus
Paul Gauguinin maalaus "Tahitian naiset" (1894) on teos, joka vangitsee mestarillisesti primitivismin ja nykyaikaisuuden välisen fuusion, mikä heijastaa taiteilijan esteettistä evoluutiota etsiessään uusia ilmaisumuotoja. Tässä maalauksessa Gauguin esittelee kaksi tahitialaista naista, jotka on kallistettu maisemaan, joka herättää saaren eksotismin ja rauhallisuuden, jonka hän oli omaksunut kotinsa Euroopan poistumisen jälkeen. Tämä teos osoittaa sekä hänen kiinnostuksensa Polynesian kulttuuriin että hänen haluaan rikkoa aikansa taiteelliset yleissopimukset.
Maalauksen koostumus on merkittävä sen yksinkertaisuuden ja harmonian suhteen. Tärkeimmät hahmot, kaksi alasti naista, on järjestetty siten, että he ehdottavat intiimiä ja hiljaista yhteyttä heidän välilläan. Ensimmäinen vasemmalla puolella sijaitseva luku näyttää olevan kosketuksessa sitä pitävän pinnan kanssa, kun taas toinen oikealla puolella kallistettu, esitetään kulma, joka kutsuu mietiskelyä. Molemmat luvut on muotoiltu taustalla, joka ehdottaa trooppista maisemaa, jossa on tiheä kasvillisuus, joka on kuvattu syvien vihreiden sävyjen ja tekstuurien kanssa, jotka tarjoavat sijainnin tunteen, mutta eivät tarjoa häiriötekijöitä. Gauguin valitsee kahden dimensioisen lähestymistavan, joka on ristiriidassa eurooppalaisten syvyysmallien kanssa, mikä on sen jälkeisen impressionistisen tyylin ominainen piirre.
Värin käyttö on tämän työn toinen olennainen osa. Gauguin käyttää elävää palettia, jossa keltainen, vihreä ja sininen hallitsee, mikä luo rauhallisen ja mietiskelyn ilmapiirin. Tonaliteetteja sovelletaan sujuvasti, mikä korostaa naishahmojen kauneutta, vaan myös yhteyttä luonnolliseen ympäristöön. Naisten iho, lämmin ruskea sävy, on ristiriidassa taustan kylmimpien värien kanssa korostaen sen läsnäoloa tilanteessa, joka värähtelee maallisen ja henkisen välillä. Tämä paletti ei vain edusta Tahitian maisemaa, vaan se on myös heijastus ihanteesta, joka Gauguinilla oli saarten elämästä, kaukana eurooppalaisen elämän teollistumisesta ja jännitteistä.
Mielenkiintoinen näkökohta "kallistettuihin tahitialaisisiin" on se, kuinka Gauguin käyttää naishahmoa aistillisuuden, rauhallisuuden ja yhteyden symbolina luontoon. Naiset eivät ole vain passiivisia malleja, vaan inkarnoivat elämää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Tämä naishahmon esitys toistuu Gauguinin työssä, joka usein idealisoi Tahitin naisia luomalla henkilökohtaisen mytologian, joka oli sekä esteettinen haku että eräs eskapismin muoto.
Lisäksi tämä työ on rekisteröity laajemmassa tilanteessa Gauguinin uran sisällä. Tahitissa oleskelunsa aikana vuosina 1891–1903 taiteilija ei vain "kallistettu Tahitian naisia", vaan myös sarjan teoksia, jotka tutkivat saaren kulttuuria ja päivittäistä elämää. Toimii kuten "Mistä olemme kotoisin? Mitä me olemme? Minne olemme menossa?" Ja "Tahitian naiset" heijastavat myös heidän kiehtovuuttaan elämästä Polynesiassa, inspiraation lähde, joka antoi taiteilijalle mahdollisuuden tutkia esimerkiksi identiteetin, henkisyyden ja ihmisluonnon.
Paul Gauguin luo "katkaistu tahitialaiset naiset" -tilan, jossa kauneus, eksotismi ja viisas heijastus olemassaolosta lähentyvät. Tämä työ, tasapainoisella koostumuksellaan, elinvoimaisella värivalikoimalla ja naishahmon voimakkaalla esityksellä, ei tule vain todistuksen taiteilijan kyvyistä, vaan myös ikkunassa kohti maailmaa, joka vangitsi sen mielikuvituksensa, ja tarjosi katsojalle mahdollisuuden mahdollisuuden mahdollisuuteen Syötä vaihtoehtoinen todellisuus, joka haastaa ajan rajoitukset. Jokaisessa rivissä ja jokaisessa värissä Gauguin kutsuu meitä pohtimaan, mitä tarkoittaa olla ihminen, kaikki kehystetty Tahitian luonteen loistoon.
KUADROS ©, kuuluisa maali seinällesi.
Käsivalmistetut öljymaalaukset, ammattitaiteilijoiden laadun ja erottuvan sinetin kanssa KUADROS ©.
Kuvien jäljennöspalvelu tyytyväisyystakuu. Jos et ole täysin tyytyväinen maalauksen jäljennökseen, palautamme rahasi 100%.