Kuvaus
Vuonna 1910 maalatun Robert Henrin "Laught (Jobie)" -teos "Jobie) on kiehtova muotokuva, joka vangitsee paitsi lapsen elinvoiman, myös elävän lapsuuden hengen. Henrillä, joka oli yksi Ashcan School -nimisen taiteilijoiden koulun tärkeimmistä eksponenteista, oli lähestymistapa, joka keskittyi kaupunkielämään ja arjen hetkiin. Tässä nimenomaisessa työssä on kuitenkin intiimimpi ja henkilökohtaisempi yhteys, kaukana kaupungin vilskeestä, lapsen ilon ja spontaanisuuden todellisessa tutkimuksessa.
Maalin koostumus on huomattavan suora. Lapsi, Jobie, vie kankaan keskuksen, joka kiinnittää heti huomiota hänen avoimeen ja hymyilevään ilmaisuunsa. Henri siirtyy pois liiallisesta koristeesta keskittyen lapsen hahmoon, jonka kasvot loistavat aitossa ja tarttuvassa naurussa. Pään kaltevuus ja aseiden sijainti näyttävät välittävän liikkeen, mikä antaa kuvan kuvalle ja antaa katsojalle mahdollisuuden kuunnella melkein lapsen naurua. Neutraalin taustan valinta auttaa Jobieä erottumaan entistä enemmän korostaen hänen ainutlaatuisuuttaan ja ilmaisunsa voimakkuutta.
Värin käyttö tässä työssä on yhtä merkittävä. Henri käyttää lämpimää ja rikas palettia, jossa on kultaiset sävyt, jotka korostavat lapsen ihoa ja tarjoavat hänen kasvonsa kirkkaan kiiltävän. Näitä värejä täydennetään hienovaraisilla varjoilla, jotka lisäävät syvyyttä ja äänenvoimakkuutta, mikä tekee Jobien esityksestä melkein kolme dimensionaalista. Hänen paidansa vaaleansininen on harmonisesti vastakkain taustan ja hänen ihonsa lämpimien sävyjen kanssa, mikä myötävaikuttaa myös tuoreuden ja elinvoiman sensaatioon.
Henrin tyyli, jolle on ominaista maalin löysä ja ilmeikäs levitys, ilmenee tavalla, jolla kukin siveltimen näyttää olevan kyllästetty energialla. Toisin kuin hänen aikansa muodollisimmat ja yksityiskohtaisimmat muotokuvat, "lapsi, joka nauraa (Jobie)" tuntuu ohimenevältä vangitsemiselta, melkein luonnokselta, mutta samalla se on täysin valmis työ, joka puhuu olemuksen olemuksesta lapsuuden. Maalauksen kevyt tekstuuri viittaa siihen, että Henri etsi emotionaalista yhteyttä katsojan kanssa, kutsuen häntä resonoimaan jo Jobie -peräisin olevalla puhtaalla ilolla.
"Laulan (Jobie)" -lapsen kautta Henri tarjoaa heijastuksen lapsuuden puhtaudesta ja yksinkertaisten hetkien kauneudesta. Ei vain muotokuva, vaan se luo melkein visuaalisen kertomuksen, joka herättää viattomuutta ja onnellisuutta, joita usein löytyy elämän pienistä yksityiskohdista. Tässä mielessä se on kunnianosoitus lapsen hengelle, huolestuttamattomia ja täynnä iloa, muistuttaen meitä kaikesta, kuinka tärkeää on arvioida niitä pieniä onnellisuuden kipinöitä jokapäiväisessä elämässämme. Teos on todistus Robert Henrin kyvystä kuvata ihmiskuntaa aitoimmassa muodossaan, perintö, joka jatkaa nykytaiteen resonointia.
KUADROS ©, kuuluisa maali seinällesi.
Käsintehty öljymaalaukset, ammatillisten taiteilijoiden laadun ja erottuvan sinetin kanssa KUADROS ©.
Taidetuotuspalvelu tyytyväisyystakuu. Jos et ole täysin tyytyväinen maalauksen jäljennökseen, palautamme rahasi 100%.