Kuvaus
Henri Matisse, yksi fauvismin suurimmista eksponenteista, tarjoaa meille "ruokia ja melonia" (1907) teoksen, joka välittää sen vallankumouksellisen tyylinsä ja mestaruuden värin ja muodon käytössä. Tämä maalaus, kohtalaiset mitat (53 x 43 cm), kiinnittää katsojan huomion vilkkaaseen kromaattisella palettillaan ja rohkealla koostumuksellaan, ominaisuuksilla, jotka määrittelevät ranskalaisen taiteilijan.
Maalaus esittelee kuolleen luonnon kohtauksen, joka on yksi toistuvista teemoista Matissen teoksessa. "Ruokia ja melonia" löydämme arjen elementtien asennuksen: astiat, lasi, veitsi ja viipaloitu meloni. Matisse järjestää nämä esineet pöytäliinalla peitetyllä pöydällä, joka, vaikka se on yksinkertaisesti esitetty, tarjoaa kohtauksen hienovaraisen tekstuurin ja dynaamisuuden. Melonista, jolla on kirkkaan oranssi väri, tulee keskipiste, joka seisoo tummalla taustalla ja kytkei ruokia ja lasia eniten.
Värin käyttö on siellä, missä työ todella herää. Uskollinen fauvista -tekniikalle, Matisse käyttää voimakkaita ja vastakkaisia värejä huolehtimatta todellisuuden edustamisesta kirjaimellisesti. Vihreät appelsiinit ja siniset jakautuvat vapaasti korostaen enemmän tunteita kuin tarkkuutta. Tämän lähestymistavan avulla katsoja voi kokea syvän ilon ja elinvoiman, jonka Matisse löysi arjen yksinkertaisimmista kohtauksista.
Matissen siveltimet ovat nestemäisiä ja turvallisia. Hän piirtää harjalla, antaen maalikerroksen luonnollisesti tuottaen liikkeen ja spontaanisuuden tunteen. Perusteellisten yksityiskohtien puute antaa teokselle tietyn tyylistyksen, joka kutsuu katsojaa nauttimaan väreistä ja puhtaista muodoista itse esineiden sijasta.
"Dishes and Melon" on myös selkeä todistus Matissen kiinnostuksesta koostumuksen harmoniaan. Kaikki elementit ovat huolellisesti tasapainossa sekä värin että muodon suhteen, mikä luo rauhallisuuden ja järjestyksen tunteen. Esineiden ilmeisestä yksinkertaisuudesta huolimatta koostumus heijastaa taustalla olevaa hienostuneisuutta, täydellistä tasapainoa elementtien ja niitä ympäröivän negatiivisen tilan välillä.
Henri Matissen taiteellisen tuotannon yhteydessä tämä työ on uransa ratkaisevalla hetkellä, kun hän vakiinnutti visuaalista kieltä ja tutki uusia ilmaisumuotoja värien ja koostumuksen kautta. "Ruoat ja meloni" ei ole vain hieno esitys fauvista -tyylistä, vaan myös portti Matisse -maailmaan, jossa tavallisesta tulee poikkeuksellinen taiteen muuntavan voiman kautta.
Tämä teos, vaikka se on vähemmän tunnettu kuin muut taiteilijan monumentaaliset teokset, kapseloi sen olemuksen sen, mitä Matisse teki modernin taiteen historian keskeisen hahmon: sen kyky nähdä ja edustaa maailmaa elinvoimaisella, emotionaalisesti ja radikaalisti uudella tavalla. "Dishes and Melon" on epäilemättä hiljainen jalokivi, joka loistaa Matisse -nerouden neroon.