Kuvaus
Taiteilija Jacques-Louis Davidin maalaus Andromache Surun Hector on mestariteos, joka edustaa äidin surua ja kipua, joka on menettänyt miehensä ja poikansa isänsä troijalaisten sodassa. Tämä taideteos on täydellinen esimerkki uusklassisesta tyylistä, jolle on ominaista huomio yksityiskohtiin ja sen tarkkuus ihmishahmon esittämisessä.
Maalauksen koostumus on vaikuttava, ja Andromache kuvan keskellä polvistuu miehensä Hectorin runkoon. Hectorin vartaloa peittää kultainen panssari, kun taas Andromache käyttää mustavalkoista mekkoa, joka on ristiriidassa kuvan tumman taustan kanssa. Lukujen sijainti ja maalauksen näkökulma luovat syvyyden ja liikkeen tunteen, mikä tekee kuvasta vieläkin järkyttävämmän.
Värin käyttö työssä on erittäin mielenkiintoista, koska David käyttää rajoitettua tumman ja harmaasävyjen palettia, mikä vahvistaa kuvan tunteen surua ja kipua. Taiteilija käyttää kuitenkin myös joitain värin kosketuksia, kuten Hector -kerroksen punainen ja taivaan sininen, jotta voidaan luoda kontrastia ja tasapainoa teoksessa.
Maalauksen takana oleva tarina on yhtä kiehtova. Hänen tilasi Ranskan kuningas Louis XVIII vuonna 1783, ja hän oli esitelty ensimmäisen kerran Pariisin salissa vuonna 1784. Yleisö ja kritiikki otti työn erittäin hyvin vastaan, ja hänestä tuli yksi Daavidin kuuluisuuksista.
Hieman tunnettu osa maalausta on, että David käytti todellisia malleja Andromache- ja Hectorin hahmojen luomiseen. Andromache -malli oli taiteilijan vaimo, kun taas Hectorille esittämä malli oli loukkaantunut sotilas, jonka David oli tavannut sodan aikana.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Jacques-Louis Davidin Andromache suru Hector on mestariteos, joka yhdistää uusklassisen tarkkuuden syvän tunteen kanssa. Sen koostumus, värin ja historian käyttö teoksen takana tekevät siitä yhden mielenkiintoisimmista ja liikkuvimmista maalauksista taidehistoriassa.