Kuvaus
Vuoden 1919 maalauksessa "alaston espanjalainen matto" Henri Matisse esittelee koostumuksen, joka resonoi niiden muotojen ja sujuvuuden elinvoimaisella herkkyydellä, jotka määrittelivät heidän työnsä uransa aikana. Teos, joka mittaa 49x60 cm, on elävä ja mielenkiintoinen todistus Matissen kyvystä yhdistää perinteiset elementit rohkeasti moderni visio.
Ensi silmäyksellä teos kiinnittää katsojan huomion silmiinpistävällä väriyhdistyksellä. Alaston, joka on koostumuksen keskusakseli, edustaa pehmeää ja lämpimää palettia, joka on harmonisesti vastakohtana espanjalaisen maton rikkaiden sävyjen kanssa, jotka palvelevat taustalla. Paljain runko, tyylitelty ja muotoiltu taiteilijan tyypillisellä sujuvuudella, näyttää lepäävän rauhallisen lepotilassa. Naishahmo on maalattu linjojen taloudella, joka korostaa ihmisen olemusta ilman tarpeetonta yksityiskohtaa. Tätä minimalistista lähestymistapaa ihmisen esityksessä täydentää espanjalaisen maton elinvoimainen malli, jonka orgaaniset ja geometriset muodot asettavat koostumuksen dynaamisen ja melkein rytmisen energian.
Värien mestarillinen käyttö on vakio Matissen teoksessa ja "alaston espanjalainen matto" ei ole poikkeus. Tässä maalauksessa matossa on punaisen, sinisen ja kullan juhla, joka on ristiriidassa keskikehyksen ihon eniten kytkettynä. Värit eivät vain määrittele muotoja, vaan luovat myös syvyyden ja tekstuurin tunteen, mikä tekee matosta melkein elossa oman luonteensa teoksessa. Tämä kuvan ja taustan välinen vuorovaikutus on näyte Matissen kiinnostuksesta tasapainottaa vastakkaisia elementtejä johdonmukaisen ja elinvoimaisen koostumuksen luomiseksi.
Matto sinänsä, monimutkaisten kuvioiden ja motiivien kanssa, ei ole vain koriste -elementti, vaan viittaa myös Matissen kiehtovaan Välimeren kulttuureihin ja tekstiileihin. Tämä kiinnostus oli ilmeinen monissa hänen henkilökohtaisissa teoksissaan ja kokoelmissaan, ja espanjalaisen maton käyttö tässä maalauksessa viittaa näiden esineiden tarjoaman kulttuurisen ja visuaalisen vaurauden arviointiin ja tulkitsemiseen.
Koostumuksen suhteen Matisse pelaa ajatuksella näkökulmasta ja tasaisuudesta. Spatiaalista kokoonpanoa ei säätele perinteiset realismin yleissopimukset, vaan se esitetään tarkoituksellisesti tasaisena, mikä vähentää kuvion ja taustan välistä erottelua ja korostaa kuvapinnan ilmaisukenttään sinänsä. Tämä on ominaista Matissian tyylille, jossa esitys ei keskity todellisuuden jäljitelmään, vaan uuden kuva -todellisuuden luomiseen värin ja muodon kautta.
"Nude espanjalaisessa matossa" Henri Matisse ilmaisee vision taiteesta, joka on samanaikaisesti moderni ja ajaton. Kuten muissa hänen "elämisen ilo" tai "tanssin" teoksissa, hänen jatkuva yksinkertaisuus, järjestys ja kauneus on myös todistettu. Jokainen harja -isku, jokainen värivalinta ja jokainen piirretty viiva on Matisse -nerouden todistus ja sen kyky uudistaa ja elvyttää alaston ja kuolleen luonnon taidetta ainutlaatuisen ja syvästi alkuperäisen näkökulman avulla.