Kuvaus
Utagawa Hiroshigen teos "Kinokunin kukkula ja Akasakan kaukainen näkymä sekä Tameike-järvi", joka on päivätty vuoteen 1857, edustaa yhtä monista ukiyo-e -tyylin panoksista Japanin laajaan kulttuurimaisemaan. Hiroshige, joka tunnetaan mestarillisista esityksistään luonnosta ja arjesta, käyttää tässä teoksessa tyypillistä värin ja valon käyttöään vangitakseen hetkellisiä ja ohikiitäviä hetkiä, joita usein juhlitaan japanilaisessa runoudessa ja taiteessa.
Maalauskompositio esittää laajan ja panoraamaisen näkymän, jossa Kinokunin kukkula kohoaa etualalla, toimien keskipisteenä, joka ohjaa katsojan katseen taustalle. Kuvan syvyys luodaan maisemien asianmukaisella päällekkäisyydellä, jossa Akasaka näkyy kevyenä horisonttina, vain hieman hahmotettuna, kun taas Tameike-järvi heijastaa ympäristön herkkyyttä. Näiden elementtien välinen suhde on esimerkki siitä, kuinka Hiroshige onnistuu yhdistämään maan ja veden, juuri japanilaisen kulttuurin sydämessä, missä nämä luonnonvoimat nähdään toisiinsa riippuvaisina.
Värien käyttö tässä teoksessa on maininnan arvoista. Hiroshige käyttää palettia, joka vaihtelee maiseman sinertävistä ja vihreistä sävyistä taivaan lämpimämpiin vivahteisiin, joka on käsitelty pehmeällä sävyjen siirtymällä, mikä viittaa auringonlaskun tai -nousun läheisyyteen. Tämä valinta ei ainoastaan luo melankolista tunnelmaa, vaan myös korostaa hetken karkaavaa kauneutta, teema, joka on toistuva japanilaisessa taiteessa ja juhlii elämän ohimenevyyttä.
Vaikka maalauksessa ei ole merkittäviä inhimillisiä hahmoja, jotka vetäisivät huomion puoleensa, on hienovaraisia viittauksia työhön ja jokapäiväiseen elämään, kun mukaan on otettu elementtejä, jotka viittaavat ihmisen toimintaan. Järvellä voidaan nähdä pieniä veneitä, mikä vihjaa kalastajien tai kauppiaiden läsnäoloon, jotka riippuvat tästä luonnonvarasta, yhdistäen näin kuvan aikansa Edon elämään. Tämä vuorovaikutus ihmisen ja luonnon välillä on perusta Hiroshigen työssä, jossa maisemat eivät ole vain taustakankaita, vaan aktiivisia osallistujia visuaalisessa narratiivissa.
Teos kuuluu "Tōkaidōn viiteenkymmeneen kolmeen asemaan" -sarjaan, joka esittää erilaisia maisemia yhden Japanin tärkeimmistä reiteistä. Tässä laajemmassa kontekstissa Hiroshigen maalaus tarjoaa ei vain näkymän paikasta, vaan toimii myös visuaalisena dokumenttina kollektiivisesta muistista ja 1800-luvun Japanin kokemuksista.
Hiroshige, joka oli saanut vaikutteita ukiyo-e -tyylin esteettisistä perinteistä, oli innovoija, joka harmonisoi puupiirrostekniikan hienovaraisen valon ja värin tuntemuksen kanssa. Hiroshigen teokset kutsuvat usein katsojaa pysähtymään ja miettimään, samalla kun ne ehdottavat sekä fyysistä että henkistä matkaa. "Kinokunin kukkula ja Akasakan kaukainen näkymä sekä Tameike-järvi" erottuu hänen kokoelmassaan ei vain visuaalisen kauneutensa vuoksi, vaan myös kyvystään herättää syviä tunteita ihmisen ja luonnon maiseman välisestä yhteydestä.
Tämän tyyppinen teos voi syventyä japanilaisen estetiikan kestävyydessä, jossa yksinkertaisuus on hienostunutta ja luonto ilmenee sen puhtaimmassa ja runollisimmassa muodossa. Luonnollisten elementtien yhdistäminen kulttuuristen käytäntöjen intiimiin luonteeseen on se, mikä lopulta vakiinnutti Hiroshigen yhdeksi japanilaisen taiteen suurista mestarit, ja hänen teoksensa on edelleen elävä todistus hänen valtavasta perinnöstään.
KUADROS ©, kuuluisa maalaus seinälläsi.
Käsintehdyt öljyvärimaalausten reproduktiot, ammattilaisten laatua ja KUADROS ©:n tunnusmerkki.
Taulujen reproduktiopalvelu tyytyväisyystakuulla. Jos et ole täysin tyytyväinen maalauksesi kopioon, palautamme 100 % rahastasi.