Kuvaus
Hollantilaisen taiteilijan Karel Dujardinin maalaus "Paavalin muuntaminen" on barokin mestariteos, joka kiehtoo sen dynaamista koostumusta ja värillisen käytön. Kohtaus edustaa sitä hetkeä, jolloin Saul de Tarso, joka vainosi kristittyjä, tulee kristinusko sen jälkeen, kun hänellä on näkemys Jeesuksesta Kristuksesta itse.
Maalaus osoittaa Saulin polvistuvan maassa, kädet ulottuvat taivaalle, kun taas jumalallinen valo valaisee häntä. Ennen muuntamista edistävä hevonen on kohtauksen alaosassa, kun etualalla on kaksi hahmoa, jotka tarkkailevat kohtausta hämmästyneenä. Maalauksen koostumus on hyvin dynaaminen, diagonaalilla, joka ylittää kohtauksen vasemmalta oikealle, mikä antaa sille liikkeen ja toiminnan tunteen.
Dujardinin taiteelliselle tyylille on ominaista hänen kyky edustaa valoa ja liikettä. "Paavalin muuntamisessa" taiteilija käyttää valojen ja varjojen peliä luomaan kohtauksen syvyyden ja kolmen ulottuvuuden tunteen. Lisäksi lämpimien ja elinvoimaisten värien käyttö Saulin kuvassa on vastakohtana taustan tummimpien ja tummimpien sävyjen kanssa, mikä tekee keskushahmosta korostamaan vielä enemmän.
Maalauksen historia on myös mielenkiintoinen. Hänen tilasi kardinaali Flavio Chigi 1700 -luvulla Rooman palatsin kappeliin. Ranskan joukot varastivat maalauksen vuonna 1798 Rooman miehityksen aikana ja vietiin Pariisiin, missä se on tällä hetkellä Louvren museossa.
Hieman tunnettu näkökohta maalauksessa on, että Dujardin ei ollut uskonnollinen maalari, vaan pikemminkin taiteilija, joka on erikoistunut eläinten ja maan kohtausten edustamiseen. "Paavalin muuntaminen" osoittaa kuitenkin hänen kykynsä edustaa uskonnollisia kysymyksiä suurella hallinnalla ja herkkyydellä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että "Paavalin muuntaminen" on vaikuttava maalaus, jossa yhdistyvät dynaaminen koostumus, mestarillinen väri ja kyky edustaa valoa ja liikettä. Sen historia ja se, että sen on luonut toiseen genreen erikoistunut taiteilija, tekevät siitä vielä mielenkiintoisemman ja arvokkaamman teoksen.