Kuvaus
Rafaelin Galatean riemuvoitto on noin vuonna 1512 Villa Farnesinaan Roomaan luotu fresko, joka kuvaa Nereidin elämän myöhempää vaihetta, jolloin Galatea riemuitsee delfiinien vetämissä simpukankuorivaunuissa.
Kreikkalaisessa mytologiassa Galatea (jonka nimi tarkoittaa ”maidonvalkoista”) on merenymfi eli nereidi. Vaikka Galatea esiintyi muissakin antiikin Kreikan tarinoissa, hänen ja Akhiiin tarinansa kerrottiin ensimmäisen kerran Ovidiuksen Muodonmuutoksissa. Galatea rakastuu Akhiihin, komeaan kuolevaiseen paimeneen, joka on metsänjumala Faunuksen ja jokinymfi Symaethiksen poika. Vaikka Galatean sydän kuuluu Akhiille, myös sisilialainen kyklooppi Polyfemos tavoittelee häntä. Polyfemos raivostuu Galatean ja Akhiin suhteesta ja surmaa Akhiin välittömästi iskemällä tätä kivellä. Sitten kivi alkaa vuotaa verta, ja surun murtama Galatea muuttaa Akhiin veren sisilialaiseksi Akhis-joeksi, jossa Akhis elää ikuisesti henkenä.
Vaikka freskon innoittajana on Akhiin ja Galatean tarina, Rafael ei ole valinnut kuvattavaksi kohtausta, jossa onnettomat rakastavaiset ovat yhdessä. Sen sijaan hän on kuvannut Galatean jumalaksi korottamisen hetkellä: kuolemansa jälkeen Galatea nousisi liittymään täysin jumalallisten olentojen joukkoon palkintona kärsivällisyydestään ja kestävyydestään elämänsä koettelemusten ja vastoinkäymisten keskellä.
Maalauksen vasemmalla puolella mies- ja kalanpuolikkaasta koostuva tritoni sieppaa merinymfin, kun taas toinen soittaa simpukankuoresta tehtyä torvea. Teos on saanut innoituksensa Polizianon runosta La Giostra (”karuselli”). Poliziano oli Medicien, Firenzen hallitsijasuvun, kotiopettaja ja yksi aikansa suurista yleiseurooppalaisista intellektuelleista. Hän oli alkanut kirjoittaa La Giostraa Giuliano de’ Medicin kunniaksi tämän voitettua turnauksen vuonna 1475. Hän jätti runon kesken kolme vuotta myöhemmin Pazzi-suvun salaliiton jälkeen. Salaliiton tavoitteena oli syöstä Medici-suku Firenzen vallasta, ja sen aikana Giuliano puukotettiin kuoliaaksi kaupungin tuomiokirkossa vietetyssä päämessussa. Poliziano pelasti Giulianon veljen Lorenzon hengen sulkemalla tämän katedraalin sakastiin.
Rafaelin freskon tilasi Villa Farnesinaan Agostino Chigi, valtavan rikas sienalainen pankkiiri, joka toimi paavi Julius II:n rahastonhoitajana. Hän rakennutti huvilan Rooman Trasteveren kaupunginosaan Baldassarre Peruzzin suunnitelmien mukaan vuosina 1506–1510. Farnese-suku, jonka jäseniin kuuluivat paavi Paavali III ja Elisabetta Farnese, osti rakennuksen vuonna 1577. Elisabetta Farnesesta tuli Espanjan kuningatar 1700-luvun alussa. Rakennus on avoinna yleisölle, ja sen tärkein nähtävyys on yhä Rafaelin fresko.
Galatean riemuvoitto on sijalla 20 kuuluisten maalausten listalla